Metsästyksen ja kalastuksen ero on siinä, että kalastellessa heitetään koukku ja odotellaan, josko siihen jotain kivaa tarttuisi eli kierrellään kirppareita ja surffataan vähän netissä. Mutta metsästys on jo ihan muuta. Sitä on joko jo löytänyt kohteen ja päättää saada sen hinnalla millä hyvänsä tai sitä lähtee kierrokselle eikä luovuta ennenkuin kohde löytyy. Kotiin tullaan sitten jalat kipeinä, pää sekaisin ja toivottavasti lompakko tyhjänä.

Olen metsästellyt (huonolla menestyksellä) Marimekon porkkana-kuvioisia kankaita ja esineitä. Mutta nyt näyttää vähän positiivisemmalta. Huutonetissa voitin (enkä antanut muille vaihtoehtoja, olisin huutanut maailman tappiin asti) huudon ruukusta. Ja ilouutinen - olen myös ostanut kastelukannun ja sen saan torstaina. Kannun osto tapahtui siten, että googletin kaikilla mahdollisilla yhdistelmillä etsimääni (marimekko and porkkana, Marimekko and kannu, kannu and porkkana jne. jne.), ja kuinka ollakaan löytyi linkki yhteen vanhaan, päättyneeseen huutonet-huutoon. Mitenkähän tuo kohde olikin mennyt minun tarkkojen silmieni ohi? Taisin olla kesälomalla.

No, mitäpä tyttö ei metsästyksen eteen tekisi. Niinpä menin huutonettiin ja hain päättyneistä huudoista tuon kyseisen huudon, joka oli ollut isohko sisustuspaketti ja tuo Marimekon kannu oli siellä yhtenä tavarana monien joukossa. Sitten vain sähköpostia huudon voittaneelle henkilölle  ja kaupathan siitä syntyi! Tarjosin heti sen verran hyvän hinnan kannusta, että uskoin hänen siitä voivan sillä summalla luopua. Hauskaa on se, että meillä on paljon muutakin yhteistä, kuin tämä kirppis-huutonet- ja vie ja tuo/osta ja myy -mentaliteetti. Olemme saman nimisiä, saman ikäisiä, meillä on molemmilla kolme lasta, jotka ovat saman ikäisiä, hän on myös koulussa töissä kuten minäkin ja myös he rakentavat kuten mekin. Torstaina, kun haen rakkaan kannuni Lahdesta, näen, että olemmeko myös saman näköisiä!

Tässä kuva tänään kotiutuneesta aarteestani! Ja torstai-iltana käykäähän ihailemassa kannun kuvaa.